Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka 1]

.

[Juuli Hukkaskukka 1]

MATKA

Rakkaani, sinut kirkkomaahan saatoin
matkalle viimeiselle.
Väsyneet askeleet hiekkaan painautui
kuin luoksesi tahtoen.
Sydän surusta särkynyt, mieli sortunut
ruusukimppusi  kyynelvirrasta kastuen.

Ruusut arkullesi  hiljaa laskin
onnenvuosista kiitin.
Matkaa kaunista,
unta ikuista,
suojassa enkelin siipien
rakkaalleni pyysin.

Pensasaidalle kirkkomaan
pieni varpunen  lennähti,
visersi, toi tiedon taivaasta
on suojassa rakkaani.


juuli2017

[Juuli Hukkaskukka 1]

Tumma päivä ja tumma mieli. En ole tiennyt mitä on hirvittavä surun tuska.  Kun ei mitään muuta liiku mielessä kuin se etten koskaan enää näe.  Ei saa jutella eikä istua vierekkäin, käsi kädessä. Ei kuule kauniita sanoja. Vain sydämessä ne elää. Ei näe rakas enää idän sinililjoja pihassa, ei pikkuaurinkoja, ei helmililjoja. Ei näe pihapihlajan kukkivan. Ei koskaan enää pinkaise varsreinoilla postvankkureille. Ei koskaan enää unohdu taksista marketin pihaan....Rukoilen,  jos kuitenkin jostain katselisi. Kun on sellainen tunne että on koko ajan vierellä.

juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

Hiljaa kyselen ma miksi, miksi....

juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

Tästä Ave tykkäsi :




PAPERILAPSET

Siinä olivat minun pienet lapseni
paperilapset.
Ne olivat yhtä pieniä kuin minä
oikeasti ne olivat vielä pienempiä.
Minä olin niiden äiti.
Minä oli tehnyt ne paperista
Piirtänyt  tarkasti silmät ja suut
leikannut hameet kangaspaloista.
Nyt oli kesä
ne päällä oli kevyt olla.


Ne oli rivissä aitan portaalla
nimet alkoivat kaikki ässällä.
Oli Siiri, Sirkku, Sanelma ja Senja.
Siiri kuiskasi
" Minulla on kuuma
voidaanko mennä uimaan. "
En minä tohtinut sanoa
etteivät ne voisi uida.
Nehän olivat paperilapsia.

Minä en uinut koko kesänä.


juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

Äitienpäivän kukkahehkua. Vain yksi oli poissa.

juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

SILMU

Oli alkanut uusi elämä
pieni silmu.
Halusit minun iloitsevan siitä
uudesta elämästä.
Minä en iloinnut.
Minä itkin
koska Sinä et ollut vierelläni
näkemässä sitä.

Ehkä Sinä näet mitä minä en näe
- uuden elämän.


juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

TUMMAT

Ne oli samanlaiset
myrskypilvet, minun sieluni
kumpikin myrskysi.
Ei syytä ollut pilvlllä
se oli niiden luonto.

Minulla oli syy
syvä ja painava
oli poissa rakkaani.
Minä katselin valkeita kukkia
ne rannalla kukoisti.
Ne ei lohtua tuoneet
ne surua lisäsi.

Tahdoin ne polkea maahan
en iloa niiden kestänyt.
Niillä ei ollut oikeutta
näyttää iloisilta.

Minun sieluni itki
läpi kyynelten näin
päivänkakkarat hymyili.
Se ei oikein ollut.

Minä menin, poljin ne maahan.

Minun sieluni hymyili.


juuli2017

[Juuli Hukkaskukka 1]

Tässä sohvalla minä olen miljoonat kyyneleet vuodattanut. Vaikka ajattelen asiaa mitenpäin hyvänsä en sitä käsitä kun perusterve mies noin vaan lähtee..ihan ykskaks. On kestettävä vaan kun ei muukaan tässä auta. Kaipaus, ikävä on suurtakin suurempi. Ei unohdu yöllä ei päivällä.

juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

   Kiitos Tiistai. Ilkein asia tässä on kun ei mitkään järkipuheet tehoa. Liukuu kuin vesi hanhen selästä. Se että meni niin salamana ei auta yhtään. Vaikka kuinka ajattelee että hyvä ettei aivokuolleena letkuihin...niin ei se vaan lohduta. Mennyt mikä mennyt eikä takaisin saa. Olen takaisin rukoillutkin vaikka tiedän sen ihan turhaksi. En kukaan osannut yhtään tätä odottaa.  Kun ei mistään sairastellut ja alkokin oli jo vuosia ollut poissa. Kaikilla se on edessä, ei sekään lohduta, surettaa vaan entistä enemmän kun tajuaa ajan lyhyyden. Ajattelee vaan että se ja sekin asia oisi voinut jäädä tekemättä tai sanomatta. Myöhäistä nyt. Onneksi niitä kaduttavia asoita on hyvin vähän. Jos olisi ollut vaikka riita päällä, mikä oli ehkä kerran vuodessa niin miten sitä tässä ilman sekoamista eläisi. Ei millään.

juuli