Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka]

TIKITIKI

Se ilmestyi uneen
mustaan uneen
tummaan yöhön
se outo
se ilmestyi triljoonien menneiden
menneisyyksien takaa.
hammasrattaat avaruudessa.
Ikuisuuden alussa
äärettömyydessä.
En minä ymmärtänyt.

Ei ollut ketään jolta kysyä
ei ketään
vain minä ja hammasrattaat
menetettyjen aikojen alussa.
Ei  ollut kelloa ei polkupyörää.
Alkuaikojen hämärässä.

Oli loputon aika.
Joka tikitti.

Ymmärsin
se oli alku.
Elämän ulkopuolella
sen olisi täytynyt olla
sisällä tulevaisuudessa.

Oli alkanut elämä
ottanut virhemuodon
sen täytyi paeta
takaisin aikaan tulevaan.
Muuttua, sillä se oli

elämä itse.




Juuli2014
,

[Juuli Hukkaskukka]

.



TAIVASSIENET

Oli kevät saapunut taivaaseen
kukki vuokot
puut sielläkin vihertyi.
Oli flunssa-aaltokin iskenyt
vaan pikkuenkelit siltä  välttyi.

Ne kulki koulupolkua pilvien väljssä
nämä Hilduuri, Gunvoori
sekä pikkuinen Josefiina.
Oli Hilduuri ja Gunvoori toisella,
Josefiina vasta ekalla.
Ei oikein koulu huvittanut
oli melkein talvi vielä.

Taas pirisi Hilduurin nokialainen
joka essun taskussa mukana kulki.
Oli siellä taivaan Pääpomo.
Se ehdotti tai käskyhän se
pitäisi enkelien sieniretkelle lähteä
Saisi maistella korvasieniä
kun Pomo niistä niin kovasti tykkäsi.

Tuumasta toimeen.
Enkelipoppoo pilvellä, kahdella matkusti
luokse pilvisienien.
Oli Josefiina kotiin jätetty kun oli liian pikkuinen.
Luo pilvisienien saavuttiin, sieniä kummia katseltiin
Gunvoori ensiksi huomasi. Tokaisi :
" Nää ei ole syötäviä, nää on kärpässieniä.
Ei Pomo näitä tarkoittanut. Vaan en tiedä missä
muualla oikeita olisi."

Lähti enkelit kotipilvelle palaamaan,
sieniretki  turha.
Mitähän Pomo sanoisi kun kuulisi asiasta.
Taivaskonttoorin peläten astuttiin
asennossa seisottiin, juttu arkaillen kerrottiin
vaan Pomopa tuumasi :
"Voi teitä pikkuenkelit.  Minun kuuluu ihan kiittää
Ette sentäs halunneet mua enkelikuoroon liittää.
Siis Kiitos,  pikkuenkelit. "




Juuli 2015
.

[Juuli Hukkaskukka]

Vanhasta muistista, vapun vietto.



VAPPU

Vapun juhlinnasta kertominen on hankalahkoa, koska moni ei edellisistä vapuista oikein mitään muista. Ei aina edes kotoa herännyt. Vaan jostain on jäänyt hämäriä muistikuvia.
Vapun vastaanotto alkaa yleensä jo vappuaattona tasan klo 12.00. Miksi just silloin, ei ole tiedossa. Niin vain nyt on.
Kampaajalle, kotiin, alkaa armoton jyssäys, puleeraus. Naamaan kilo eri tököttejä niin että eivät silmät kunnolla kiinni. Eipä niiden ole tarkoituskaan mennä. Paitsi jo sammuu, niinkuin somasti kansa tapaa sanoa.
Kolmisen tuntia  puleeratessa vierähtää. Samalla nautitaan, kitataan suorastaan, puoli pullo koskista, jallua tai muuta jaloa juomaa. Ynnä kyytipoikana keskistä.  Jätkillä ei  pukeutumisongelmia ole. Parikymmentä vuotta vanha puku on aina moodissa. Juomia nautitaan sitäkin huolellisemmin.
Kun on polla pikkuisen vielä tolkuissa puku pykälään. Amarit, saumat suoraan.
Lähdetään ulos juhlimaan. Pukeuduttu avonaiseen kesälenninkiin vaikka ulkona sataa räntää. Taivaan täydeltä. Sekä julmetun kylmä tuuli.
Ei torille vaan ravinteliin. Jokainen tietää miten ravintelissa juhlitaan. Kitataan viinaa, tanssataan, pidetään yleistä mökää.
Ja ravintelista heitetään lopulta ulos mölisemään.

Suunnataan torille kohtalotovereita morjenstamaan. Sekä pimeän pullon ostoon. Usein päätyy tukkanuottasille nämä toripileet. Kontataan katuojien kautta himaan. Hävinnyt osapuoli herää silmä tai silmat mustana aamusella karmaisevaan kohmeloon.
On Vappupäivä, pari grogia naamariin tintataan ja eikun samaiselle torille missä turpiin tuli.
Nyt torilla puhutaan juhlallisesti. Lauletaan vesissä silmin työväenlauluja, kaihoillaan entisajan kamalia työväen kohtaloita. Juodaan simaa ja koskista sekä tietty kaljaa. Räikät rääkkyy, ilmapallot leijuu, valkolakit hohtelee.
Sekä nenä.

Otetaan torin veskissä huikkia säästyneestä pimeästä pullosta. Poiketaan kaljoille pariin paariin. Niihin, mihin päästään vielä sisään. Lahjomalla portsari viiskymppisellä.  Kitataan muutama keskar ynnä  jalo juoma.. Suunnataan taas torille.
Juhlitaan aikansa torilla. Painellaan samaiseen ravinteliin, mistä yöllä ulosheitettiin, vappulounaalle. Toivotaan ettei portsari muista. Silliä ja tippaleipiä, simaa. Lisää koskista ja jallua. Silmä senkun komistuu. Sekä kunto vahvistuu.
Mellastetaan ravintelissa.
Taas lennetään pellolle. Palaillaan torin kautta himaan. Pimeät pullot on tukustakin loppu. Taas katuojissa kontataan. Kontataan myös raput kolmanteen kerrokseen. Painellaan seslongille koisimaan. Niinpä on Vappu tänä vuonna juhlittu.
Jäi muistoksi kipiä pää sekä musta-,  mustat silmät.

Muita muistoja ei ole.
Paitsi tyhjä lompakko.

Mukavaa  Vappua.

Juuli

[Juuli Hukkaskukka]

.

.

[Juuli Hukkaskukka]

.



KELLO

Se kulki ajassa ajan
miljoonien tähtien alla
sumuisten pilvien alla
miljoonakaupungissa.

Se ei taakseen katsonut niinkuin ihmiset
jotka sen kiireellä ohittivat.
Ei muistellut mennyttä,  ei surrut tulevaa
niinkuin ihmiset jotka taakseen katselivat
varjojaan peläten.

Se ei ollut väsynyt
niinkuin ihmiset
jotka olivat nähneet sodan, nälän.
Kello vain ajassa ajan kulki.

Kukaan ei tiennyt mitä se ajatteli.

Jos ihminen olisi pysähtynyt, tarkasti katsonut
olisi nähnyt pilvellä toisen ihmisen.





Juuli2014
.

[karpalo]

.
Juulin konsepti sopii hyvin 60 v ikäisille.

Pitää kuseksia pitkin ulkoseiniä. Reviirin merkintä.

Naisten reviirimerkintä onkin erikoisempaa.

Jonkinlaista haja-alue merkintää. Se ei käsittääkseni voi olla täsmämerkintää sanan täydessä merkityksessä.

[Juuli Hukkaskukka]

.
Hukkaselassa  veskinpytyssä on laidat.  Voi olla ettei kaikilla ole.
.

[Juuli Hukkaskukka]

 
Meillä Hukkaselassa  tapana käyttää vessaa. Kummallakin.
Ei tietenkään siellä merkkailla.
.

[Juuli Hukkaskukka]

VISIITTI

Sain minä vieraaksi perhosen
minä, peltojen kauhistus, pellonojien rumistus.
Oli perhonenkin vaatimaton, kai kaaliperhonen.
Niin me istuimme lähekkäin, perhonen ja minä,
kaksi rumuuttaan surevaa.

Kielellä perhojen kuiskasi perhonen :
" Nyt en minä ole ainoa. Olet ruma sinäkin.
Ei  vain minua tuijoteta sanota onpa se kalpea
ei tuommoinen ole perhonen mikä lie sittiäinen.
Vaan et ole kaunis sinäkään sinusta sanotaan
ei tuo ole kukka ensinkään mikä lie rikkaruoho. "

Hetken ne vaiti istuivat sitä rumuuttaansa surivat
kun jostain ilmestyi sittikuoriainen, nosti lakkiaan
ja kumarsi kohteliaasti, ihan maahan asti :
"Saanko tiedustella, miten on päivä mennyt
ihanilla neideillä. Saanko pyytää pienelle aperitiiville
tai punaiselle limonaadille.
Päivänkakkarabaarin. "

Ohdake perhoa vilkaisi.  On tämä ennenkuulumatonta
sittiäinen kehtaa drinkille pyytää meitä kahta kaunista.
Mutta voidaanhan me lähteä.
Ei ole muutakaan tekemistä meillä kahdella kauniilla.

Niin ne lähtivät.
Ne kolme kaunista.




Juuli2015

[karpalo]

 Kyllä kai Awe vanhasta muistista osaa ruiskaista pissansa oikeaan osoitteeseen ?

Ei se niin tokkurassa voi olla, mies parhaassa iässään ja vielä uskomattoman palveluksen tehvyt Suomelle ja YK:lle ja Arabivaltioille..

Monet hänen aseveljensä kyselevät minulta tavan takaa:

-Missähän Awe luuraa ?

En osaa vastata muuten kuin että:

- Kysykää Juulilta, siltä lämminhenkiseltä naispuoliselta runoilijalta.