Uutiset:

Outomaa on outo maa.

Mobiili päämenu

Juulin Ikioma

Aloittaja juuli, 13.08.12 - klo:17:14

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Juuli Hukkaskukka 1

#990
Hirmuinen on hinku Tiistailla lukea runojani . Pitää muillekin ketjuille ängetä. Kaikkia ei edes löytänyt eikä aviiseja joissa joskus on myös runoni ollut. Pöljäksi asian tekee se tekee se että itse kirjoittaa ainakin kahteen muuhun.  Ynnä tänne kolmella nikillä.Vielä pöljemmäksi se että toista niistä minulle suositteli jotta tulee kuuluisuutta. Hetken päästä  ilmestyi siellä tölväisy ketjuuni josta tölväisystä ei ko. ketjun mode ollenkaan tykännyt. Niin ja on antanut kirjakustantamonkin osoitteen.
Tiistai on ottanut tavakseen outomaakirjoittajien tölvimisen.Tätä tapaa ei esiinny muiden ketjujen moderaattoreilla. Ei siis ihme täältä lähtee kirjoittajat huitsinnevadaan. Pari uuttakin on pissa sukassa hipihiljaa. Kera Hukkasen täällä Näsijärvirannikolla  on meillä  niin makea elämä ettei nuo tölväilyt tee kesää eikä talvea. Enää en ota niihin minkäänmoista kantaa. Siittä vaan.
Kirjastosta, mikäli siellä musulmaanimaassa niitä on voisi löytyä jokunen aviisi.
Hophop runojani kaivelemaan.

runoilemisiin

juuli
aino hukkanen

Suti

Lainaus käyttäjältä: Tiistai - 17.10.16 - klo:22:01

Juuli on nero, on keksinyt runojensa ilmaisen julkaisukeinon, laaja lukijakunta ainakin otsikolle,  todellinen virtuaaliosaaja! Muut harrastajarunoilijat yrittävät lähettää kustantajille tai kustantavat itse.. ja eihän runokirjoja nykyään muutenkaan kukaan enää osta.


Minä ostan nykyään harvoin kirjoja, ei mahdu hyllyille. Kirjastoista saa varaamalla aika hyvin uusiakin juttuja.
Kuitenkin, viimeksi ostamani kirja oli runokirja, tosin kirjaston poistomyynnistä.
Hyviä runoja, sanatkin oikeassa järjestyksessä, ei niinkuin Juulilla jolla on järjettömiä lauseita, ei edes loppusoinnun takia sanat sekaisin.
päivä kerrallaan

Juuli Hukkaskukka 1

#992



SIENISOTA

Syksy metsään saapunut
lehdet värejään odotteli.
Pohjanperukoilta  matkaan hurja pohjantuuli
takaritsillään syksytär nokka huurussa paleli.
Oli mukanaan purkit ja pensselit.

Metsikköön saapui
koivuista homman aloitti.
Seuraavaksi haavat, pajut, tammet
keltaisiksi, punaisiksi  väritti  lehdet
Jäi jäljelle sininen maalipurkki
se  ei  kenellekkään kelvanut.
Näki rinteessä sienet
ne sinisiksi sutaisi.

Siitäkös halloo  nousi
ihmetteli metsän väki
ikuna oltu moisia sinisiä sieniä nähty.

Äkisti niitä kaikki tarvitsi ihka välttämättä.
Noidat tahtoi mausteeksi taikakeittoihin
ei ilman niitä taika mihinkään tehoaisi.
Trumpeteiksi lampijuhliin ne halusi peikot
ei ilman soittoa voisi kukaan tanssia.
Maahiset halusi ne karamelleiksi
maiskuttaisi karkkipäivänään.
Keijut ilman divaaneja ei voisi elää
joilla karkelon välissä voisi levähtää.
Kukaan ei periksi antanut.
Syttyi tappelu hirmuinen.

Tarrasi maahinen peikon tukkaan
noidat varsiluudalla  keijuja jahtasi.
Ilmassa lenteli tupsut takkutukan
sammal pölisi
tanner tömisi.

Orava puussa syrjässä pysytteli
alas laskeutui, sienestä palan nappasi
pahasti irvisti, äkkiä pois sylkäsi.
Suuren ääneen kuulutti :
" Tappeluksen vois huoleti lopettaa
ei näillä sienillä kukaan mitään tee. "

Siihen lopahti sienisota vaan
orava kopun päivää sylki ja irvisteli.



juuli2016
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1





ÄÄNETTÖMÄT

Niillä ei ollut ääntä.
Syksyn hyytävä tuuli
harmaa usvaverho
jäätävä halla
hävittänyt tuulen huminan, lehtien kahinan
lintujen liverryksen.

Ne eivät kuulleet jäätyvän lammen ritinää
jäisten kastehelmitimanttien helinää
routaantuvan maan vaikerrusta
kuolevien kukkien itkua.
Ne eivät tunteneet
niiden ylle laskeutui  lumitähtien huntu.
Oli valkea  hiljaisuus.

Keväällä tulisivat uudet äänet.



Juuli2015
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1




MIELETÖN MAAILMA

Mieletön, mieletön maailma
jonkä luonut ihmisvihaaja
Muuten ei voi ymmärtää
noita  muurahaispesiä
väenväkisin nostettuja
ihmismuurahaiskekoja.
Eikö maailmassa tilaa
pitikö samaan saareen.

Niiden huippuja pilvet tukivat
ne taivaita tavoitteli.
Siellä elivät yönkuningattaret
päivän kestävät kuninkaat
betonimuurahaiset.
Ne olivat huoneita hulluille
myrkkyä mielelle.

Olen yksi meistä
tuhoon tuomituista

mielipuolten karkeloissa.




Juuli2016
aino hukkanen


Juuli Hukkaskukka 1

#995



PÄÄOSAT

Siellä ne olivat
pääosien esittäjät
homeisen kellarin hyllyllä.
Mummolan kellarin.
Ei niiden pitänyt siellä olla
vaan nukeilla.

Minä leikin aarteenetsintää
kun ne huomasin.
Ei niitä kuulunut löytää
piilossa ne siellä oli.

Ne esitti kellarissa pääosaa
en muuta osannut katsella.
Vain päitä, irrallisia
en tiennyt semmoisia
olevan olemassakaan.
Ei ollut päätöntä nukkea.

En mummolta kysynyt
ajattelin
jos Liisallla ei olisi pääosaa
oli hyvä
kellarissa olisi  Liisalle

pääosa.

Voisi taas esiintyä.



Juuli2015
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1




KIINANTYTTÖ

Olen kiinantyttö pikkuinen
tänä vuonna kouluun päässyt
ekaluokalle.
Aamuisin  kouluun  mennessä
minä tanssin tuulelle.

Oli villatakki punainen
mummin kutoma
se lämmitti, se liehui tuulessa.

Minä suljin silmäni, ne joista sanovat
että olen vinosilmä, kiinalaiskakara.
Minä en oikein muusta tiedä.
Minä annoin tuulen viedä.

Koulusta vähän myöhästyin
luokkahuoneen oven avasin.

Taas oli minun hyvä olla
kun  minä  suljin silmäni,
ajattelin,,,

En minä nähnyt muita
kuin pelkkiä vinoja silmiä.

Olemassa tuskin toisenlaisia onkaan.
Paitsi saduissa.




.Juuli2016
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#997



PILVIVYYHTI

Kesäpäivän pilvivyyhti, pellavalankainen.
Siitä kudottiin piikatytön mekonhelma
renkipojan rohdinpaita
alustalaisen kirkkoröijy.
Värit luonto lahjoitti.

Värinsä antoi metsänreuna vihreä
rahkasammal korpisuon.
Vuoret violetin himertyvän iltaruskon.
Kuvioina kukat niityn.
Sinikello herkän hymynsä
keltamot, mäkitervakot raidat iloiset.
Kuvoinnit keinuvat meren aaltojen.
Reunapitsin valkean meri kuohuva.
Pisteet, pilkut väritti kaislat rannan.

Kultaa sädehti aurinko kutojan värttinään.
Kuu hopeasiltansa lainasi
tähdet kimalluksen lahjoitti.

Kuiski puro,
solisi :
Olen Luojan kuultokudos

tule kesään kanssani.



juuli2016
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#998



KITARAT

Ne oli ristikkoaidalla vankilan
osui  kieliin sen ilta - aurinko.
Ne kiilsi ja kimalsi.

Se oli soittajan toteemi.

Soi punainen rakkauden akordit
kaipasi lempeää soittajaa
nosti unelmat purppurapilviin,
usvalaaksoihin
kuun hopeasillalla soitti.
Se kosketuksen hellän plektran tunsi.

Soi lehmusten lehtoon,  illan varjoihin
sai kielensä kauneutta tulvimaan.

Soi synkkää säveltä sininen,
mustaa sointua.
Sen kielet leiskuva salama
sen soinnuissa viha vaani.
Harhasi myrskyihin meren julman
lumihuippuisen vuoren laelle nousi
sai kotkan saalistamaan.
Se herätti suden uvomaan
tähtikirkkaaseen kuutamoyöhön.

Avaruuteen kumpikin soi
kumpi kauniimmin

sen kuulija päättää voi.



juuli2016
aino hukkanen

Juuli Hukkaskukka 1

#999



LUMIRUUSU

Reunalla pilven talvisen
lumitähtönen pikkuinen
alas maahan kurkisteli.
Sinne määrä matkata
reittiä suunnitteli.

Huomasi niityn lakastuneen
sinne suuntaisi.
Ensin puiden latvoissa tanssi
alas niitylle lennähti.

Oli ruusu hallalta säästynyt
tummaa punaa hehkui.
Lumitähtönen tahtoi suojata
sen  talven kylmiltä huuruilta.
Kutoi  ruusulle myssyn valkoisen
varrelle virkkasi pitsisen seitin
Ei ruusuun kajonneet pakkaset
lumitähtönen varjeli.

Kului talvi kahdestaan
ruusun ja tähtösen.
Tuli kevät
aurinko lämmitti
lumitähtösen sulatti.

Kukat ruusun kesän hehkui.
Koitti syys,  kukat  lakastui
kukka yksi  jäi talvea odottamaan

tiesi  lumitähtösen  kohtaavansa.



juuli2016
aino hukkanen