Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka]

.



KEVÄÄN HYMYILYT

Tänään me menemme katsomaan mäenrinnettä
sinne aamuauringon herättämänä levittäytynyt
pilvenvalkoisten kukkien matto.
Ei siellä ole nyt kylmä, armaani
otamme saalin pyörätuoliisi
polvilämmittimeksi.

Ei ole pitkä matka aurinkorinteelle
hyvin sen jaksan.
Ovat puut vielä talvipalttoossa
vuokot täydessä kukassa.
Niille aurinko hymylee.
Mekin siitä osamme saamme.

Kuuluu rastaan toru
ehkä sillä on pesä

Korjaan saaliasi, armaani
Sinä hymyilet
minullakin on hyvä olla.
Jätetään vuokot ja rastas.

Mennään kotiin.

Nurkan takana kurkkii kesä
Hymyillään armaani .

Koko aurinkokesä.




Juuli2015

[Juuli Hukkaskukka]

ME

Soi hopeista laulua merenlahti
ilta hiljaa tummenee
hiipii yön usvattaret.
Laineiden pieni leikki
laskee aurinko.
Meri purppurapilvet kuvastaa.

Me rannalla istumme kahden
katsomme merta varjoilevaa
on ulapalla alusta kaksi
toisiinsa  turvaavaa.

Jos olisi minulla huilu
minä yhtyisin säveleen meren
soittaisin auringonnousuun
yli tummuvan veen.

Sinä käteeni tartut hiljaa
sitä hellästi silität
katsoen minua silmiin
olet ainoain.

Me katsomme ainoaa tähteä
yli kultaisen sillan kuun
siellä soi meidän laulumme
ikuisesti
yli avaruuden.

Illan  purppurapuna.

Me kaksi vain.




Juuli2015

[Juuli Hukkaskukka]

.

   

UNELMIA

Ne olivat unelmia

ne viheriät lehdot ne keinuvat vedet
hopeiset lahdelmat ne valkeat hiekat
huokaavat tuulet ne kuiskivat kaislat
aamussa kimaltava kastehelmi

iltaruskon purppurapilvi

tummuva ilta
kuun kultainen silta.
Ne olivat unelmia

Me kaksi olemme toteutunut unelma.




Juuli2015






Juuli -13
.

[Juuli Hukkaskukka]

.



HARMAAKIVET

Katselin harmaata, kivistä rantaa
kiviröykkiötä.
Siinä yksi oli merkitty
oliko kartta  piirretty
aikojen alussa kun ihmiskunta
sijojaan etsi.

Tässäkö suoja, turvattu paikka
salassa vihollisilta
Se oliko kylä, vai vain maja
Ehkä se oli isku salaman
harkitsematon.


Kuitenkin voi se olla
kotipolun tienviitta
jotta osaisi kotiin salomailta
silloin aikojen alussa.


Ihmiselle   merkityksetön
Kivi, vain yksi harmaa kivi.

Ei kiireessä tässä
muistoilla ole arvoa.




Juuli2015
.

[Juuli Hukkaskukka]

VEDEN NEITI

Ulpukka, veden neiti, keltatukka,
aurinkoinen aaltojen
järven sinisen. Joen suvannon.

Aamuun heräilet
sinipilviin katselet
korentoinen lehdelläsi
päivää paistattelee.

Veden syli pehmeä
laineet keinuttaa
tuuli kesän hyväilee
kaislat kuiskailee.

Hyvä olla on, ilo silmien
veden neiti, keltatukka
ulpukkainen
aurinkoinen aaltojen.

Lemmikki laineiden.





Juuli -14

[Juuli Hukkaskukka]

PIKKUVÄEN AIRAMI

Hämärissä metsän syksyisen
vihreässä sammalmatossa
se tuikki pientä valoa
metsän pikkuväelle.

Ettei kompastuisi hiiru-iska
varpuun puolukan
tulossa lapsiaan laskemasta.
Ei sammakko joka vielä
joutessaan loikiskeli hereillä
katkeneeseen koivunoksaan
satuttaisi nenäänsä.

Etanakin näkisi mihin mataisi
ettei lätäkössä nahka kastuisi.
Luota sieniystävän tuli kahvilta.
Ettei katkeaisi sirkan jalka
havunneulaseen
kun palaili soittokeikaltaan.
Näki murkku työnsä lopettaa
kekoonsa mennä nukkumaan.

Monta oli pientä eläjää
joiden kulkua syksymetsässä
pikkuväen airami
tuikutteli hyvin tarkasti.

Ne oli tuikut pienet
karhunsammaleen.



Juuli2015
.

[Juuli Hukkaskukka]

.




CHRISTON TYTTÄRET

Synkkä, hiljainen oli laitakatu
jossain pimennossa kaupungin
seassa jätevuorien.
Öisin valaisi vain näyte-ikkuna.
Se oli kukkakauppa Christon.

Syrjässä melskeisen kaupungin
sijaitsi se paratiisi maallinen.
Ei ollut kukkakauppa tavallinen
kasvit eksoottiset sen valtasi.
Ne oli Christon tyttäret.

Nimen niille oli Christo miettinyt
mies, leski, lapseton
merikarhu entinen
kulkija valtamerien.
Ne oli Christon tyttäret.

Missään koko kaupungissa ei kukat niin viihtyneet,
kukoistaneet, hehkuneet kukat maiden eteläisten.
Saarten valtameren. Kukki lootus, loisti kamelia.
Kidat leijonien kukoisti. Niitä mies vanha rakasti.
Yön, päivän tyttäriään hoivasi.
Valtaisa kirjo värien.
Satumaailma.

Lähti Christo tuonpuoleiseen.
Aamulla huomattiin
kaikki kukat kuihtuneet.
Ne lähti mukaan Christon
ne Christon tyttäret.

Jäi jäljelle tuoksu tytärten.



Juuli2015
.

[Muisto Keijo Kullervo]

Vaikuttavaa - Juuli...
Jatka samaan malliin, olet armoitettu runoilija Jumalan armosta...

Keijo Kullervo

[Juuli Hukkaskukka]

Vaikuttavaa - Juuli...
Jatka samaan malliin, olet armoitettu runoilija Jumalan armosta...

Keijo Kullervo

Kiitän, Keijo Kullervo.
.

[Juuli Hukkaskukka]

.



KESÄMUISTO

Kauniina sen muistan.
Vihreä oli pihapuu,  tyyni joen suvanto.
Niitty kukki. Suvannon kaunis korento.
Tuoksui suvi, niitty. Paljain jaloin riensi
pieni tyttö kesän.  Pistellyt ei hiekka,
ei nokkoset.

Paljaat varpaat vilkkuen
kilpaa kera perhojen.

Kurkki aidanrakosista onko kypsyneet
ne ahomansikat. Maito mansikkainen
mieleen tytön pienen. Suu makeaksi,
punaiseksi.
Iloiseksi pienen mieli.

Iloinen kuin pääsky pieni tyttönen.
Ei huolta, murhetta kesän lapsella.
Ilosilmät vilkkui, pieni suu hymysi.
Oli ilo irrallaan.
Ilo pisaroi.

Säilyy muistoissani lapsi kesän.




Juuli2015.