Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka 1]

SILMU

Oli alkanut uusi elämä
pieni silmu.
Halusit minun iloitsevan siitä
uudesta elämästä.
Minä en iloinnut.
Minä itkin
koska Sinä et ollut vierelläni
näkemässä sitä.

Ehkä Sinä näet mitä minä en näe
- uuden elämän.


juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

TUMMAT

Ne oli samanlaiset
myrskypilvet, minun sieluni
kumpikin myrskysi.
Ei syytä ollut pilvlllä
se oli niiden luonto.

Minulla oli syy
syvä ja painava
oli poissa rakkaani.
Minä katselin valkeita kukkia
ne rannalla kukoisti.
Ne ei lohtua tuoneet
ne surua lisäsi.

Tahdoin ne polkea maahan
en iloa niiden kestänyt.
Niillä ei ollut oikeutta
näyttää iloisilta.

Minun sieluni itki
läpi kyynelten näin
päivänkakkarat hymyili.
Se ei oikein ollut.

Minä menin, poljin ne maahan.

Minun sieluni hymyili.


juuli2017

[Juuli Hukkaskukka 1]

Tässä sohvalla minä olen miljoonat kyyneleet vuodattanut. Vaikka ajattelen asiaa mitenpäin hyvänsä en sitä käsitä kun perusterve mies noin vaan lähtee..ihan ykskaks. On kestettävä vaan kun ei muukaan tässä auta. Kaipaus, ikävä on suurtakin suurempi. Ei unohdu yöllä ei päivällä.

juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

   Kiitos Tiistai. Ilkein asia tässä on kun ei mitkään järkipuheet tehoa. Liukuu kuin vesi hanhen selästä. Se että meni niin salamana ei auta yhtään. Vaikka kuinka ajattelee että hyvä ettei aivokuolleena letkuihin...niin ei se vaan lohduta. Mennyt mikä mennyt eikä takaisin saa. Olen takaisin rukoillutkin vaikka tiedän sen ihan turhaksi. En kukaan osannut yhtään tätä odottaa.  Kun ei mistään sairastellut ja alkokin oli jo vuosia ollut poissa. Kaikilla se on edessä, ei sekään lohduta, surettaa vaan entistä enemmän kun tajuaa ajan lyhyyden. Ajattelee vaan että se ja sekin asia oisi voinut jäädä tekemättä tai sanomatta. Myöhäistä nyt. Onneksi niitä kaduttavia asoita on hyvin vähän. Jos olisi ollut vaikka riita päällä, mikä oli ehkä kerran vuodessa niin miten sitä tässä ilman sekoamista eläisi. Ei millään.

juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

KENNOT

Minun sieluni oli lävistänyt rautaseiväs,
musta, terävä, kylmä.
Koko ajan se hallitsi, pisti.
Päivisin se oli haalea, öisin jääkylmä.

Vähitellen se haurastui levyksi
sydämen verhosi.
Siihen uraantui  kennoja
jotka saivat hiljaiset värit,
sinisen, ruskean, keltaisen.
Punaista ei ollut
eikä sitä koskaan tulisi.

Osa oli tyhjiä.
Tyhjinä ne pysyisivät ajan loppuun asti.




juuli2017

[Juuli Hukkaskukka 1]

.


t : juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

.
Kaipaus.

juuli

[Juuli Hukkaskukka 1]

.

.

[Muisto Keijo Kullervo]

Hyvää Juhannusta Sinullekin...

Muisto Keijo Kullervo

[Juuli Hukkaskukka 1]

Hyvää Juhannusta Sinullekin...

Muisto Keijo Kullervo

Kiitos.
Ei sentään pahemmin tuolla yläkerrassa myllertännyt vaikka mustat pilvet haahuili eestaas.
juuli