Juulin Ikioma

[Juuli Hukkaskukka]

.


Tämä on Ensio - enon kirjoitus,
Juuli kopioi sanasta sanaan,
siihen mitään lisäämättä tai siitä mitään poistamatta.
Murre on vanhaa paikkakuntaista Hämeen murretta.


PIKKUVEIKKAA HUALTAMAS

Äite sano, että kun ihmiselle kertyy tot ikiä enemmä, niin aina meinaa tulla siin sivus kaikenlaist remppaa ihmisen kehuanki. Niin ol känny min hyvälle kaverillenki, Taaville. Veteraania oltii kumpainki, vaikkei myä tual iläspäin oltu. Kotorintamal kyllä lasketeltii jo aika kimakoit paukkuja puuropyssyl pirtis, että lasit täris. Ei olis ollu tesanteillakaa asiaa pirttii, jos olsvatten sopivaan aikaan ovia vähänkin ravonttanniat, olisvat olliat porstuan laattial pitkälliän, ol pirtis joskus ni voimakkaat torjunta-ainiat ilmas.
No ni. Tää Taavi ol tullu jo senverra huanoks, et pyys minua tilaamaan itelliän leäkeriä. Minä töitä käskettyä, rupesin soittelemaan leäkäriaikoja, mutta eihän sellaist ihmiist sinne niin vain oteta, joka ei kymmeniän vuotian leäkärissä o käynny. Kai ajatteliavat, ettei siin eneän miteän korjaamist o, kun o jo noin vanhaki.
Ensteks pit tilata sairaanhoitajalle soittoaika, kun sain sen nin teä anto mulle päivämeärän, koska Taavin tarttia tulla sen puheille ja samal sille tehlän sellain kokonais-suunnitelma, kun ei täl viäl o eles omaleäkäriäkä.
Asiat saatiin täl kertaa siihe malliin, että kuukaulen peästä piteä mennä laporantin puheille. Yhtenä aamuna peätettiin mennä ja hyvis ajan, ku käskivät olian syämättä ja juamatta melkein pual vuarokautta, ei olis saanu eles pikkuveikkaa tuulettaa huusin reiäl, nin ol kovat ukaasit.
Mentti jo pualta tuntia aikasemmi, että keritään keulille, mutta siäl oli jo noin kolmisenkymment ihmiist jonos oven takana. Ku vihlo ja viimein ovi auken niin siin kävi ku ennen Petessan lammikol sille yhlelle, joka ei koskaa kerinny sinne hyppeämän, ol tullu jo ni huonoks.
Nin kävi meitillekki. Viimesiä oltiin lapran jonos ja Taavil jo kauhia kuhmu ottas, ku ei ollu voinu huusis käylä. Kun sai kerra kupin kouraansa, johka pit lirauttaa piän näyte-erä, ei siäl tullukkan miteän, otti kai ittiänsä, kun ei peässy oikial aikaa tekiän tarvettaan.
Viikon peästä täl kaveril olki jo sitte kuttu leäkärin puheille. Täl vasttanottajal ol sellain viarasperäin nimi ja korostus puhiassaan, että alon epäilemeän, että saalaankoha myö sille asiat selvitettyä oikial taval.
Tervehlin viaraal kiälel että Rastuit, eiks ne näin tervehtinny siäl oikial rintamallaki, ku viaras sattu tulian vastaa.
Nähkäis, minäki olen senverra maalimaa kiärtänny, että ei me sormi suuhu täs kiäliasiaskan. Käski istuun ja kysy, etttä mikä vaiva sinua. Huomasin , ettei taila täysin suomea ymmärteä, peätin selvitteä itte Taaavin vaivat tohtuarin äilinkiälel ni, että tää saiski niist oikian kuvan. Selitin että,
täl tsuhna pojal ku o giggel kaput, sinä laitta siihe uule sunti.
Neäs se vanha jo falska tulia ihka omia aikojaa, koska tahtua.


Ensio, 3o elok. 2008
.

[Juuli Hukkaskukka]

.
.



NAKKIKIOSKI


Se oli kojujen kuningatar
sitä hallitsi kiinalainen
Minä iltaisin poikkesin ostamaan
nakin, hampurilaisen.

Siellä lamppujen varjossa istui hän
illasta yöstä toiseen.
Mukaan paketoi kaikki mausteet
chilin, ketsupin, kastikkeen.

Oli tulisia nakit kiinalaisen
vesi melkein silmistä valui
mutta lähti nälkä.
Minä edelleen poikkean kojuun
kiinalaisen.

Nakkien kuningatttaren.




Juuli -13
.

[Juuli Hukkaskukka]

.





KUNINGATAR

Minä olen sienten kuningatar
minä metsässä hallitsen.
On sammalikko hovini
sienet nöyrät alamaiseni
harmaa jäkälä valtaistuin.
Kattona syksyn kuulas taivas
syysauringon varjot ikkunoina
lehdet vaahteran matto keltainen.

Minulla on punainen kruunu
pitsi keltainen koristaa.
on ruskea hoikka varteni
ääriin metsän värini loistaa
minä ääneti hallitsen.

Ei rauhaani häiritse metsän linnut
ei poimijat kajoa.
Minä olen yksinvaltias
valtakunnassa sienien.


Minä olen kaunis ja myrkyllinen.





Juuli -13
.

[Juuli Hukkaskukka]

.






VAPAA

Oli aamulla niitylle ilmaantunut  olento omituinen
Se niittykivellä istui. Istui ja tuijotti.
Oli vasta poikanen. Mutta  iso,  koukkunokkainen.
Mikä se oikein oli.

Minä ohtse kuljin, huomasin
se ei minua pelännyt.
Loi katseensa synkän , hiiljaisen
kuin sanoakseen

Mikä luulen olevasi,  sinä ihminen surkea,  pieni.
Minä olen ilmojen valtias,  minä sinipilvissä liidän.
Myrskypilvet  ystäviäni.
Sadekuurot kummejani.
Sinä vaivainen maahan sidottu, et pysty lentämään.
Saat maata kulkea, maata syleillevät aina sun jalkasi.

Minä tuulen lailla kiidän, liidän.
Maa ei minua kahlitse.

Minä olen taivaitten valtias
Minä nousen vuorille.


Seltä kutsuhuutoni huudan vuorten tuulille.


Minä olen vapaa.






Juuli -13
.

[Juuli Hukkaskukka]

.




PAPERILYHTYJEN YÖ


Loistivat paperilyhdyt tummassa yössä
vasten tummaa taivasta.
Loi mulperipuu varjoaan tummiin pilviin
kahisivat puun lehdet
silkkiperhosten vaeltaessa.

Loivat himertävän valon kapeille kujille.
Mustia olivat ikkunat.
Paperikaihtimet edessä
ihmiset nukkuivat.

Vain minä astelin kujia kapeita.
Ajattelin olin silkkikimonossa
Kiinan yössä
puukenkien kopistessa
elokuun yössä.

Paperilyhtyjen yössä.
Punaisten ja keltaisten.

Ajatukset paperilyhtyjen ajatuksia.
Mitä ne miettivät valoaan tuikkiessa.
Kai samaa kuin minä
kohta on tämä ohitse
paperilyhtyjen yö.

Varovaiset vinot silmät silkkiviuhkan takana.

Sammuu lyhdyt.
Avautuu yö musta.

Viuhka sulkeutuu.





Juuli - 13
.

[sniper]

Juuli vitä vittua toi sun runos täällä tekee tyrkkää se älyvähääsi.

Siis tää https://outomaa.kilpinenonline.net/smf/index.php?topic=3602.msg91438#msg91438
Siinä se joku vitun viuhkakin sulkeutuu lopuksi.

[Outomaa]

Ehkä olette huomanneet, että olen siirrellyt näitä kirjallisia juttuja Juulin omaan ketjuun tänne ja eilen huomasin niitä puoli tusinaa vanhempia Taide-ketjussakin. Tämän saman runonkin näin aamulla myös toisella foorumilla.

Me oudot olemme päättäneet, että tykkäämme lukea ne yksinoikeudella täällä Klubilla

[karpalo]

Me oudot olemme päättäneet,

Tämän foorumin päätöksillä ei ole mitään arvoa.
Kun Juuli monistaa niin se monistaa.  Miksi, ei aavistustakaan

Monistaminen hänelle on sama kuin saisi kirjansa kirjakauppaan.

Outomaan "koelukijat" ovat yhtä lukuunottamatta hieman skeptisiä tuotantoon, tuotantotapoihin ja markkinoinnin esiasteen suunnitteluun.

[sniper]

Juuli kun tykkää niinkovasti liimata kuvia joka mestaan, hän jo eräällä saitilla ruikutti silmät kiiltävinä, että ellei saa liimailla ni hänellä ei ole oikeata elämää silloin, hänelle ei kelpaa myöskään pienet kuvat vaan mieluummin koko sivun peittävät, mutta kyllä pitäis likan tajuta ettei niitä joka vitjaan voi liimailla.

[sniper]

Ehkä olette huomanneet, että olen siirrellyt näitä kirjallisia juttuja Juulin omaan ketjuun tänne ja eilen huomasin niitä puoli tusinaa vanhempia Taide-ketjussakin. Tämän saman runonkin näin aamulla myös toisella foorumilla.

Me oudot olemme päättäneet, että tykkäämme lukea ne yksinoikeudella täällä Klubilla

Huomattu ollaan kyllä, ja kiitokset, että siirtelet ne mitkä älyvähään kuuluu sinne. Joten mille grazie.