Suomalaisten juuret

[risto]

.
Kaiken todennäköisyyden mukaan outomaalaiset ovat fiksuja.

[Syrinx]

Suomalaiset saapuivat Siperiasta eläinlaumoja paimentaen. Mitä eläimiä, ei aavustustakaan. Ei edes luita ole säilynyt ja millä elukat ruokittiin talvella?

Varmaankin sopuleita.

Tuo on järkevä selitys.

Niin, siinä mielessä että tuskin suomalaiset tänne tullessaan mitään paimentolaisia olivat, ei tämä mikään luvattu maa ole. Metsästäjiä, kalastajia ne ensimmäiset olivat. Lohia, hylkeitä,muuttolintuja, peuroja, hirviä ja turkiseläimiä, niitä ne täältä hakivat. Esimerkiksi tuolla Turunmaan ulkosaaristossa retkeillen löytyy sen sortin muinaisjäännöksiä, jotka mitä ilmeisimmin ovat olleet kalastaja-hyljestäjien leirejä, ja niitä löytyy vaikkapa Korppoon Jurmosta kivikehinä joita on rakenneltu ihan maankohoamisen edistyessä aina vain alemmas uuteen rantaviivaan. Yksi niistä tutkittiin takavuosina jonkun arkeologien kesäleirin toimesta mutta ei siitä mitään löytynyt, ja niin vanhoja ovat ettei paikallisväellä ole koskaan ollut niiden käytöstä mitään perimätietoa. Kalaa ja hylkeitä siellä on edelleenkin.

[risto]

.
Ja vesilintuja ja keväällä munia. Tämä on ollut Ahvenanmaalla tärkeä ravintolähde viime aikoihin asti.

[Syrinx]

.
Ja vesilintuja ja keväällä munia. Tämä on ollut Ahvenanmaalla tärkeä ravintolähde viime aikoihin asti.

Jaaa... noiden kevätmetsästäjien kanssa aikoja samoilla saarilla viettäneenä olen ollut huomaavinani että siitä juomapuolesta on enemmän noilla reissuilla huolehdittu, ja kyllä sieltä aina on joku haahka tai allikin mukaan tullut kun porukkaa on paljon... Haahkakoiraita kyllä riittää mutta allit ovat huvenneet kai kymmenesosaan siitä mitä niitä oli kun aloin niitä aikoinaan laskemaan...

Mutta tosiaan keskiaikana sisä- ja välisaaristossa oli tiettyjä salmia missä kyläkunnat nappasivat verkoin vesilintujen kevätmuuttoparvia, se oli sitä muuttolintujahtia mitä tuossa ehdotin, paljon vanhempaa perua, koska pyyntipaikkoihin oli jo ammoin oikeudet jaettu.

[risto]

.
Kävin viime talvena 2  kertaa kansalismuseossa ihmettelemssä, mitä tiedetään suomalaisten varhaisemmasta elämästä.  Säilyneet faktat ovat todella vähäiset.

Etelä-Euroopan kansat ovat jättäneet jälkeensä ties mitä veroluetteloa ja rakennelmaa.

[Syrinx]

Vähänhän niitä on, mutta itsekin joskus takavuosina ihmettelin kun jossakin 1300-luvun dokumentissa kotikylän taloilla oli jo samat nimet kuin nykyisinkin... eihän silloin täällä pitänyt edes monta ihmistä asua... Kai ne juuret voisivat olla selvitettävissä tuonne ruotsalaisten vallan alkuun asti lounaassa, tuskin kauemmas. Mutta luultavaa on, että parhaat paikat ovat olleet asuttuja ja kai nimettyjäkin jo paljon aiemmin...

[karpalo]

Suomalaisuus identiteettinä alkoi nousta arvoonsa 1890-1900 lukujen taitteessa.

Ruotsinkielisiä sukunimiä muutettiin kovaa vauhtia suomalaismallin mukaisiksi. Niin oli minunkin isäni isän isä päättänyt päätyä tähän nimeen, mikä meillä nyt on.

[Esmerkix]

Suomalaisuus identiteettinä alkoi nousta arvoonsa 1890-1900 lukujen taitteessa.

Ruotsinkielisiä sukunimiä muutettiin kovaa vauhtia suomalaismallin mukaisiksi. Niin oli minunkin isäni isän isä päättänyt päätyä tähän nimeen, mikä meillä nyt on.

Vaikka olisi kertonut papille suomenkielisen nimen, niin pappi ei osannut sitä kirjoittaa. Matinpojista tuli Mattsoneja. Suomenkieliset (länsisuomalaiset) käyttivät sukunimeä vasta 1800-luvun loppupuolelta alkaen ja sukunimikin vaihtui aina toiseksi muuton jälkeen. Sukunimeksi nimittäin pantiin aina talon nimi.

Itä-Suomessa sukunimeä on käytetty paljon pitempään kuin Länsi-Suomessa. Jo ensimmäisistä kirjallisista lähteistä 1300- ja 1400-luvulta) alkaen esiintyy itäsuomalaisilla sukunimiä, ja ainakin 1500-luvun puolimaista lähtien ne voidaan osoittaa periytyviksi. Papit eivät niitä aina kirkonkirjoihin kuitenkaan kirjoittaneet. Kai he olivat kotoisin länsipuolelta.

[Amanda]

Talonnimet ovat vieläkin tärkeämpiä maaseudulla kuin sukunimet.

Meidän pikkukylällä sanotaan yhä Ilolan pojat, Tienvieren muksut, Ristimaan isäntä (polkujen risteyksessä, kun muuta ei varmaan tullut mieleen taloa rakentaessa, isäntä muuten jäi moponsa kanssa auton alle hiljaisella kyläraitilla! Ja kuoli..)

Muokkaus:
Talonnimet kirjoitetaan tietenkin isolla!

[Suti]

Tavanomaisia ovat lisäksi Ylätalo, Keskitalo, Alatalo, Yläpaikka, Alapaikka ... varsin mielikuvituksettomia.
Kerrotaan, en ole tarkistanut onko totta, että kun venäläiset 1800-luvulla kartoittivat Suomea ja kyselivät paikallisilta paikkojen nimiä, pääsi kartalle sellaisia kuin Hevonperseenmutka, Paskokallio, jne.