Intelligent Design..kuka teki maailman?

[S]

Taitaa se olla todella pihalla kuvioista, kun ihmettelee mikä on 'empiirinen teoria'. Sen voikin selittää joku viisaampi jos kykenee. Itse kylläkin puhuin empiirisistä havainnoista, jotka taas ovat hyvinkin selitettävissä olevia ilmiöitä. Ne taas perustuvat olemassaoleviin teorioihin, ja ovat todellakin useinmiten subjektiivisia, sekä kokemusperäisiä havaintoja olevaisuudesta.

Teoreettisessa mielessä voidaan ajatella empirian olevan myöskin kokemusperäistä omakohtaiseen aineistoon perustuvaa tutkimustietoa, sekä ilmentymiä, tai käsityksiä olemassaolon mysteereistä. Ne ovat lisäksi tiedonhankinnan kautta omaksuttuja ja kerättyjä ilmiöitä ja hypoteeseja; joita hyväksikäyttämällä oma maailmankuva on muodostunut omanlaisekseen, lisäksi ne ovat tavallisuudesta poikkeavilla tutkimusmetodeilla ja tilannekohtaisilla havainnoilla ryyditetty.

Analysoinnin kautta nämä ns. teoriat ovat siis muokkautuneet todellisuuden kanssa yksiin, ja näiden ns. havaintojen selitys kulkee omaa subjektiivista tietään. Ne eivät ole varsinaisesti edes enää hypoteettisia teorioita, vaan todellisuuspohjaisia käsityksiä olevaisuuden tilasta. Niitä en lähde nyt tässä selventämään sen enempää. Muuten on jo kohta muutkin pihalla kuvioista, kun ja jos monisanaisesti ryhtyy asioita ja ilmiöitä puimaan.

[rapevainaa]

.
Minä ikuisena teoreettikkona sanoisin, että kaikki perustieto on teoriaa. Se on tiedollinen varustus tai työkalupakki, jolla asioita kohdataan sitten käytännössä. Esim. opetellaan ajamaan autoa teoriassa, esim. lukemalla liikennesäntöjä ja ajamalla simulaattoria, ja sitten tien päällä kohdataan elävä todellisuus.  Meille opetetaan esim. 15 vuotta teoriaa koulussa ja sitten vasta päästetään työtä tekemään.


Teoria on yleensä pelkistetty oppi käytännön asiasta. Käytäntö sitten opettaa, ettei asiat aina suju niinkuin sanotaan ja onopittava ottamaan vastaan todellisuuden kirjo. Joku voi erottua edukseen käytännön miehenä mutta taustalla voi olla hurja teoreettinen tietämys.

Jos esim. hoidan mehiläisiä, teoriassa se tapahtuu niin ja niin, mutta kuitenkin 10 pesää käyttäytyy 5 eri tavalla, toiset toivotulla tavalla ja toiset ihan omalla tavallaan. Voidaan myös puhua onnistumisasteesta. Esim. aivokudosleikkauksita onnistuu 60% ja jos ei kudokseen kosketa, onnistuu 100%,  - siitä huolimatta kuinka kokenut kirurgi on. Teoreetikkoa ei päästetä edes laikkaussaliin.

Jos perheessä on 3 lasta, jostain syystä ne reagoivat kasvatukseen ihan eri tavalla. Kun yhden kanssa oppii  tulemaan toimeen, toinen tekee just päinvastoin.

*********************

Johtamisen teoria perustuu lähes kokonaan käytäntöön. On seurattu menestyneitä tapauksia ja niistä on tehty opinkappaleita toisille eli teoria. Kun sitten oppi ei toimikaan eteen tulevassa tapauksessa, sanotaan että se oli teoriaa. Jos se toimii nätisti, silloin sanotaan, että olipa käytännöllinen neuvo.  

Johtamisen teoria on pelkkää menestystä. On tutkimuksia jonka mukaan vain 25% käynnistetyistä kehitysopraatioista onnistuu, mutta jos kysyy konsultilta, kaikki on onnistunut ja hienosti. Johtamisteoria käsittelee vain kivoja asioita koska kukaan ei ota konsulttia taloon sen takia, että se alkaa heti arvostelemaan toimitusjohtajaa.

***********

Niin ja matematiikka. Voisi luulla että  2+3 on 5, mutta jos numerot ovat järjestysasteikolta, se on ihan jotain muuta. Tässä auttaa vain teoria. Pitää tunnistaa, milloin puhutaan  tasaväliasteikon numeroista ja milloin  järjestysasteikon.
Kun lasketaan indeksejä, siinä ei myöskään päde  2+3=5 matematiikka.

Siinä voi päteä esim. 2*0,3 +3*0,7 = 2,7
Kun aika kuluu, saattaa indeksi olla  2*0,6 +3*0,4 = 2,4

Olen nähnyt miten lasketaan rakennuskustrannusindeksiä 3 raaka-aineen osalta. Kukin luku on prosenttimuutos vuoden aikana. Ja indeksin laskemiseen meni vain 15 minuuttia kun toinen tuhraa hommaan kokonaisen vuoden.

 +5% -10% +15% = 10/3= 3,33%  vastaus hinnat muuttuivat 3,33%.  Eikä hajukaan, kuinka paljon kutakin raaka-ainetta oli käytetty.  



.

[THL tiedottaa]

Taitaa se olla todella pihalla kuvioista, kun ihmettelee mikä on 'empiirinen teoria'. Sen voikin selittää joku viisaampi jos kykenee. Itse kylläkin puhuin empiirisistä havainnoista, jotka taas ovat hyvinkin selitettävissä olevia ilmiöitä. Ne taas perustuvat olemassaoleviin teorioihin, ja ovat todellakin useinmiten subjektiivisia, sekä kokemusperäisiä havaintoja olevaisuudesta.

Pihalla tai ei:

Ainakaan omaa maailmankatsomustani en aio kuitenkaan myydä kenellekään, se kun ei ole kaupan missään muodossa. Varastavat vain hyväkkäät hyvätkin valmiiksi ajatellut ideat ja empiiriset teoriat, ...

.

[S]

Huomautettakoon tässä, että empiirinen teoria on omassa käsitteistössäni läheistä sukua empiiriselle havainnolle. En näe näissä käsitteissä suurtakaan eroa. Saivarteluun ja pikkumaisuuksiin on siis turha sortua; itse olennainen pääasia tuli kuitenkin selvitettyä.

Mutta ainahan näillä teoreettisilla ja monimutkaisilla havaintokysymyksillä, tai esimerkeillä voi sekoittaa yksinkertaisten tulkitsijoiden pään, ja johtaa epäuskoisia harhaan. Itse perustan käsitykseni vahvasti omakohtaisten kokemusten varaan. Ihan sama mitä vanhentuneet oppikirjat, tai ympäripyöreät tiedejulkaisut asioista ja ilmiöistä ovat mieltä. Minulla on oma maailmankuvani, jota eivät ulkopuoliset teoriat ja käsitteet hevillä kumoa.

[rapevainaa]

Empiirinen tutkimus tarvitsee aina teorian, jonka avulla kysytään.
Empirialla sitten vastataan.

Jos ei osaa kysyä, ei osaa vastatakaan.

Vastauksia voi saada, vaikkei ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Siinä  esteenä on yleensä teoreettisen tiedon puute eli koulutuksen puute.

[THL tiedottaa]

Minä ikuisena teoreettikkona sanoisin, ...

Olen nähnyt miten lasketaan rakennuskustrannusindeksiä 3 raaka-aineen osalta. Kukin luku on prosenttimuutos vuoden aikana. Ja indeksin laskemiseen meni vain 15 minuuttia kun toinen tuhraa hommaan kokonaisen vuoden.

 +5% -10% +15% = 10/3= 3,33%  vastaus hinnat muuttuivat 3,33%.  Eikä hajukaan, kuinka paljon kutakin raaka-ainetta oli käytetty.  


.

Rape!

Sää ootkin vaan nähnyt.  

Kun ihan oikeasti lasketaan rakennuskustannusindeksin muutoksia, niin siinä käytetään painokertoimia. Samoin kuin elinkustannusindeksin muutoksia laskettaessa.

Rakennuskustannusindeksin muutokseen vaikuttaa sahatavara paljon suuremmalla painokertoimella kuin vaikkapa ns. timpurin kynä.

.

[THL tiedottaa]

Vastauksia voi saada, vaikkei ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Siinä  esteenä on yleensä teoreettisen tiedon puute eli koulutuksen puute.

Noinkin.

On muitakin puutteita. Esimerkiksi me emme ymmärrä niitä vastauksia, mitä me saamme luonnosta, luonnon muuttumisesta.
.

[rapevainaa]

.
Tämä on huimaa tarinaa. Troija olikin Toijala.

http://www.kiskoseura.fi/troija/suomeksi/3.2.html

[THL tiedottaa]

Heh!

Tuossa on juuri eräs väärinymmärrys. Tämä "Toijala" on tosin tahallinen.

Mutta eivätkö monet muutkin meidän ymmärryksemme puutteet ole aivan tahallisia?
.

[S]

Jotenkin vaan pistää aina silmään se iänikuinen virsi, että koulutuksen puute olisi esteenä teoreettisille ajattelulle. Sanoisin että melko kapeakatseista ja yksisilmäistä katsantokantaa edustaa tälläinen ajattelutapa. Rajoittuneisuus ei edistä asioita mihinkään suuntaan, ja edistyksellisyyteen tarvitaan aina innovatiivisuutta ja uudistusmielisyyttä.

Itse olen pitkälti itseoppinut luonnonmukainen ja käytännöllinenkin ajattelija, enkä pistä paljoakaan painoa millekään puhkikulutetulle tiedolle. Korkeintaan olemassaolevasta valtavasta tietomäärästä on enemmänkin haittaa omaehtoisissa ajetteluprosesseissa. Yleiset olettamukset ja arviot menevät joskus teorian tasolla pahastikin pieleen; puhumattakaan sitten käytännön sovelluksista empirian tasolla.

Erilaisia teorioitakin syntyy koko ajan kuin sieniä sateella; ja 'pätevöityneet' teoreetikot yrittävät päteä apinamaisesti omissa piireissään, vallitsevia tietolähteitä itsetietoisesti ammentaen . Onneksi on muitakin omaehtoisempia tapoja hahmottaa olevaisuuden ilmiöitä. Kyseenalaistaminen on tarpeellista, jos haluaa päästä tutkimuksissaan käytännössä eteenpäin. Pelkkä teoreettinen ilmiöiden pyörittely ei johda yleensä juuri mihinkään rakentavaan ja innovatiiviseen. Tarvitaan enemmänkin pitkälle menevää vahvaa näyttöä ja käytännön havaintoesimerkkejä, että vakuuttavuuden pohja sekä perusta saadaan luotua kestäväksi, sekä yleisistä käsitteistä vapaaksi ja riippumattomaksi maailmankuvaksi.